Reilu vuosi sitten syyskuussa 2023 astui voimaan Marinin hallituksen säätämä 14 päivän hoitotakuu. Aikajänne hoitotakuun osalta lyheni tuolla päätöksellä kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon.
Kanta-Hämeessä uuteen, lyhyempään hoitotakuuseen on elokuun 2024 tilaston mukaan ylletty hyvin. THL:n seurannan mukaan hoitotakuun piiriin kuuluvien sairaanhoidollisten käyntien prosenttiosuus 0-7 vrk:n sisällä on 88 % ja 8-14 vrk:n sisällä 6 %. (Lähde: thl.fi, hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa).
Terveyden kohdatessa haasteita on tärkeätä päästä asiantuntijoiden hoitoon mahdollisimman nopeasti. Näin voidaan paitsi ehkäistä sairauden pahentumista ja pitkittymistä, myös vähentää erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. Nopealla hoitoon pääsyllä ja varhaisella palveluohjauksella potilaat myös ohjautuvat palveluihin, joilla vastataan paremmin heidän nimenomaisiin tarpeisiinsa. Inhimillinen näkökulma on ensisijainen. Nopea hoitoon pääsy tarkoittaa kuitenkin myös taloudellista tehokkuutta yhteiskunnan kannalta.
Istuva hallitus on päättänyt luopua 14 päivän hoitotakuusta ja pidentää sitä kolmeen kuukauteen. Tämä päätös on tehty huolimatta asiantuntijoiden vastustuksesta ja selkeästi osoitettavista hyödyistä. Päätös myös ohjaa hyvinvointialueita väärään suuntaan ja pahimmillaan romuttaa aiemman työn palveluiden painopisteen siirtämiseksi raskaista palveluista kohti perustasoa.
Suomalaisessa julkisessa terveydenhuollossa on kautta aikojen toimittu tiukan taloudenpidon ehdoilla ja tämä on johtanut osaltaan hoitojonoihin. Julkinen terveydenhuolto vastaa kaikkien suomalaisten hoidosta ilman voiton tavoittelua. Yksityiset terveysjätit puolestaan tekevät ihmisten hoidolla liiketoimintaa, jonka tavoitteena on voiton tuottaminen omistajilleen. Pääsääntöisesti ulkomaisille omistajille. Ihmisiä houkutellaan asiakkaiksi kalliilla mainoskampanjoilla ja Hesarin koko etusivun kattavilla ilmoituksilla, sillä kun asiakas ovesta vilahtaa, niin kassa kivasti aina kilahtaa.
Orpo-Purran hallitus lisäsi vuoden alusta rahoitusta yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin ja perusteli tätä hoitojonojen lyhentämisellä, vaikka hyvinvointialueet toivoivat tätä satsausta perusterveydenhuoltoon. Lääkäriliiton hallitus julkaisi syyskuussa tiedotteen, jonka mukaan Kela- korvausten korotus yksityisiin palveluihin ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita ja uuteen korvausmalliin esitetty lähetekäytäntö, jossa useimpien erikoisalojen asiakkaat saavat korvausta vain yleislääkärin lähetteellä, tuottaa vain lisää kustannuksia yksityislääkärien asiakkaille. (Lääkäriliitto 2.9.2024)
Tuo hallituksen satsaus yksityisille firmoille olisi voitu ohjata hyvinvointialueille, jolloin hoitoonpääsyn vaikuttavuus olisi ollut toisenlainen. Samaan aikaan hoitoonpääsyn aikarajaa ollaan siis hallituksen päätöksellä pidentämässä.
SDP:n aluevaltuutettuina olemme eri mieltä. Me tulemme jättämään aluevaltuustossa aloitteen, jossa esitämme, että Oma Häme sitoutuisi säilyttämään 14 vuorokauden hoitotakuun perusterveydenhuollossa.
Hyvinvointialueille tulee antaa kehittämisrauha, jotta voimme panostaa hoidon jatkuvuuteen ja rakentaa koko hyvinvointialueelle palvelumalleja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat asiakkaiden tarpeita. Tätä työtä on jo nyt vajaan kahden vuoden aikana ja erittäin tiukan paineen alla tehty hyvin. Nyt ei kuulu kuristaa perusterveydenhuoltoa hengiltä. Siihen tulee panostaa ja antaa mahdollisuus hyvinvointialueille kehittää toimintaa pitkäjänteisesti.
SDP:n Kanta-Hämeen aluevaltuustoryhmä