Kaisa Lepola (Kuva: Antti Sepponen)

Hyvinvointialueiden toimintaympäristö on tällä hetkellä haastava: asiakkaiden palvelun tarpeet kasvavat, henkilöstöpula on kriittinen, kustannukset nousevat ja hyvinvointialueiden rahoituksen määrä ei ole riittävä. Haastavan toimintaympäristön vuoksi luottamusta ja hyvää yhteistyötä tarvitaan tässä ajassa entisestään. Kaikki hyvinvointialueet painivat säästösuunnitelmiensa kanssa ja alijäämien kattamisaikatauluista on käyty koko syksy ministeriöiden kanssa tiukkaa, mutta asiallista neuvonpitoa. Kaikissa keskusteluissa ja tekemisessä korostuu luottamuksen ja yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välillä – sekä ministeriön että hyvinvointialueiden välillä, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, että asukkaiden ja muiden sidosryhmien ja hyvinvointialueiden välillä.

Hyvinvointialueiden päättäjien ja johdon rooli on Suomen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva; kun hyvinvointialueet onnistuvat työssään, niin ihmisille saadaan turvattua toimivat, yhdenvertaiset ja vaikuttavat terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen palvelut. Päätöksentekijöiltä tämä vaatii nopeatempoista päätöksentekoa ja ymmärrän hyvin, kun kyse on isoista asioista, että tämä on haastavaa. Demokratiassa on hankala taipua tällaisiin aikatauluihin, koska syvällinen keskustelu yli puoluerajojen vaatii aikaa. Joka tapauksessa nyt on meneillään ainutlaatuinen mahdollisuus uudistumiselle, kun hyvinvointialueiden aloittaessa voidaan katsoa uusia tapoja tehdä asioita esimerkiksi digitalisaatiota tai liikkuvia palveluita hyödyntämällä asioita uudella tavalla ja laajemmalla pohjalla. Rohkea muutoksen aika on juuri nyt ja sitä ei tule jättää käyttämättä. Lyhytnäköisten säästöjen sijaan on tarpeen etsiä toimintatapojen ja rakenteiden muutoksia, jolla saavutetaan integraatiota, sujuvuutta, laatua ja tehokkuutta. Tämä on vaikein, mutta vaikuttavin kohta uudistuksessa.

Viime viikkoina on käyty aktiivista keskustelua, jossa hyvinvointialueet ovat ottaneet kantaa, että valtioneuvosto antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa talouden tasapainottamiseen. Nyt takarajana on vuosi 2026. Kertyneiden alijäämien kattamisvelvoitteen laiminlyönti voi johtaa hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistymiseen. Valtionvarainministeriöllä on arviointimenettelyn käynnistämisessä harkinnanvaraa, jota sitovat hyvän hallinnon vaatimukset, kuten tarkoitussidonnaisuuden ja suhteellisuuden periaatteet. Harkinnan kannalta on olennaista, että hyvinvointialue on määrätietoisesti ja todennettavissa olevin tavoin toteuttanut kaikki sen käytettävissä olevat toimet taloutensa tasapainottamiseksi ja toimintansa uudistamiseksi.

Valtioneuvoston päivitetty viesti selkeytti, mitä hyvinvointialueilta odotetaan ja se antaa turvalliseen uudistumiseen sekä talouden tasapainottamiseen edes hiukan väljyyttä. Mutta päätöksiä, sopeutustoimia ja rohkeutta se edellyttää.

Hyvinvointialueiden on uudistuttava kunnianhimoisesti. Uudistuminen on välttämätöntä, jotta ihmisten riittävä hoito, hoiva ja muut palvelut voidaan turvata työvoimaan saatavuuden ja julkisen talouden heikentyneessä tilanteessa. Hyvinvointialueiden johtajat ja päättäjät ovat avainasemassa hyvinvointialueiden uudistamisessa. Siihen työhön tarvitsemme tukea, ymmärrystä, luottamusta ja yhteistyötä teiltä kaikilta seutumme asukkailta.

KAISA LEPOLA

Aluehallituksen puheenjohtaja ja aluevaltuutettu