Hyvinvointialueen ensimmäisen kauden aikana on purettu turhautumista vaikutusmahdollisuuksiin. Mikä on demokratian tilanne Päijät-Hämeen hyvinvointialueella?
Hyvinvointialueen ensiaskeleita väritti isot otsikot, kun poliittinen prosessi tuli viranhaltijoiden iholle asti. Demareiden kritiikki vallan keskittymisestä hallintosäännössä nostatti pienen kriisin. Virkajohdon reaktiota kuvattiin ohjukseksi vastauksena normaaliin poliittiseen porinaan. Ensimmäinen kokous saatiin kuitenkin onnelliseen loppuun. Vallanjakoa sovittiin viilattavan ja hallintosääntöä rukattiin.
Onko mahdollisuuksia vaikuttaa? Hyvää palautetta olen kuullut esimerkiksi vammaisneuvostosta. Valmistelu pyytää aktiivisesti kannanottoja ja vähemmän tulee valmiita tekstejä kommentoitavaksi – sisältöön pääsee vaikuttamaan. Päätöksenteon läpinäkyvyyttä ylläpitää julkiset esityslistat ja pöytäkirjat. Valtuutettuja on runsaasti joille kysymyksensä esittää. Useiden kymmenien aktiivisten aluevaltuutettujen toimesta onkin tehty lukuisia tiedusteluja ja kysymyksiä, myös kansalaispalautteen pohjalta.
Aluevaltuustoaloitteita on tehty ahkerasti, kirjoitushetkellä 23 kappaletta. Omat aloitteeni ovat käsitelleet maahanmuuttaneiden soteammattilaisten suomen kielen osaamisen vahvistamista, Voimaperheet-toimintamallin käyttöönottoa ja perintään menevien asiakasmaksujen määrän vähentämistä.
Vastatuulta demokratia on saanut valtionvarainministeriöstä. Aluehallituksen hyväksymät säästösuunnitelmat eivät meinanneet kelvata ministeriölle. Ministeriön varjo ulottui aluevaltuuston päätöksentekoon asti, kuten 2024 lopulla nähtiin asiakasmaksujen korotuksista päätettäessä. Osa valtuutetuista piiloutui ministeriön taakse, perustellen maksimikorotuksia saksikäsien pitkällä ulottuvuudella. Ajatus oli, että jos tätä promillien budjettivaikutusta omaavaa korotusta ei tehtäisi, oltaisiin varmasti perikadossa – ja ministeriön arviointimenettelyssä. Demokratialle ongelmallista vastuunsiirtoa.
Demokratian kehittäminen alueella jatkuu edelleen. Kansanvallan tuominen aiemmin virkamiesvetoiseen ja nopeasti etenevään sotepäätöksentekoon ei tapahdu yhdessä vaalikaudessa. Työtä on vielä tehtävänä. Aktiivinen edunvalvonta sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtionvaraiministeriön suuntaan on selkeytynyt tärkeäksi vaikutuskanavaksi.
Vaaleissa demokratian toimivuus mitataan – äänestysprosentti kertoo miten päijäthämäläisiä kiinnostaa vaikuttaa hyvinvointialueen asioihin. Muista äänestää!
Janne Virrankorpi
Aluevaltuutettu, lääkäri