Minna Lampinen (Kuva: Antti Sepponen)

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet. On erittäin huolestuttavaa, että jo yli 13 000 suomalaista nuorta saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ongelmien takia. Vuoden 2022 nuorisobarometrin mukaan 35 % nuorista on hakenut hoitoa mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Erityisen voimakkaasti ovat kasvaneet 13–17-vuotiaiden lasten erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ja psykiatrian laitoshoidon osastojaksot (Lähde: Sotkanet). Riittämättömät mielenterveyspalvelut ovat aiheuttaneet kuormitusta myös lastensuojeluun. Lastensuojelun nettokäyttökustannukset ovat nousseet vuosittain. Myös koronakriisi on entisestään lisännyt lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja avun tarvetta.

Ongelman purkaminen vaatii sekä lisäresursseja että nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämistä. Mielenterveysongelmien hoitoon panostamisen lisäksi meidän tulisi panostaa yhä vahvemmin myös ennaltaehkäisyyn. Ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen vähentävät myöhempää raskaiden mielenterveyspalveluiden tarvetta.

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on tärkeä tehtävä nuorten mielenterveyden vahvistamisessa. Meidän tulee varmistaa nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saumattomat palveluketjut. Palvelupolkujen on oltava nuorille selkeitä ja sujuvia. Meidän on myös lisättävä vanhemmuuden tukea sekä vahvistettava vanhempien mielenterveyttä. Etenkin alle kouluikäisten mielenterveyttä tuetaan usein parhaiten perheen ja vanhempien kautta. Kouluterveydenhoitajat, oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorit, sekä psykologit ovat keskeisessä asemassa ehkäisevässä mielenterveystyössä. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja oikein ajoitetut tukitoimet voivat omalta osaltaan jopa ehkäistä mielenterveyshäiriöiden kehittymistä. Hyvinvointialueiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä alueensa järjestöjen kanssa. Osana kokonaisuutta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävien järjestöjen toimintaedellytyksistä ja vaikutusmahdollisuuksista on huolehdittava.

Meidän poliittisten päättäjien on pidettävä huoli, että lapsivaikutusten arviointi on osa hyvinvointialueiden päätöksentekoa ja taloutta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä mielenterveyteen panostaminen ovat koko yhteiskuntamme etu.

MINNA LAMPINEN

Aluevaltuutettu