Hyvinvointialueilla on toiminnassaan kohta takana ensimmäinen vuosi. Viime vuodenvaihteessa kiirehdittiin valmistelua siihen pisteeseen, että palvelut saatiin siirrettyä hallitusti kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Tämän jälkeen piti rauhassa alkaa kehittää palveluja vaikuttavampaan, tehokkaampaan ja laadukkaampaan suuntaan.

Kulunut vuosi on ollut kuitenkin hyvinvointialueille haasteellinen. Hyvinvointialueita koskevat rahoitus-lait hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021, mutta tämän jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut dramaattisia muutoksia. Koronapandemian jälkeensä jättämä hoitovelka, historiallinen sote-alan palkkaratkaisu sekä korkealla laukkaava inflaatio vaikuttavat hyvinvointialueiden talouteen merkittävästi ja tavalla, jota ei voitu rahoituksesta päätettäessä ottaa huomioon.

Nyt Petteri Orpon johtama hallitus ei ole vaatimuksista huolimatta muuttamassa lainsäädäntöä tavalla, jolla voitaisiin helpottaa hyvinvointialueiden tilannetta. Tämä on ongelmallista, sillä juuri nyt hyvinvointialueilla tarvittaisiin työrauhaa, jotta palveluja voitaisiin uudistaa kestävällä tavalla.

Aluevaaleissa valitut luottamushenkilöt ovat vaikean paikan edessä. Ylimitoitetut säästötavoitteet ovat ongelmallisia myös hyvinvointialueiden itsehallinnon ja demokratian toteutumisen kannalta. Aluevaltuutetut ovat motivoituneita vahvistamaan perustason palveluja ja esimerkiksi lisäämään sote-integraatiota – siis luomaan vaikuttavampia palveluja, joilla pidemmällä aikavälillä saavutettaisiin myös kustannussäästöjä. Nyt aikataulu talouden sopeutukselle on kuitenkin niin epärealistisen kova, että eri poliittisten ryhmien tarjoamille arvovalinnoille ja kehittämisehdotuksille on kovin vähän tilaa ja aikaa.

SDP on eduskunnassa moneen kertaan todennut, että olemme valmiita lainsäädäntömuutoksiin, joilla hyvinvointialueiden tilannetta helpotetaan. Kun uudistusta viime hallituskaudella meidän johdollamme tehtiin, oli selvää, että lainsäädännön toimivuutta on seurattava ja tarvittaessa tehtävä muutoksia. Nyt, toimintaympäristön dramaattisesti muututtua, tähän todella olisi tarve.

Me sosialidemokraatit olisimme valmiita pidentämään hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitteen aikataulua. Samoin vuonna 2025 maksuun tuleva takautuva kertaerä tulisi osittain aikaistaa jo ensi vuoteen. Tämä mahdollistaisi kaikkein lyhytnäköisimpien säästötoimenpiteiden välttämisen. Lisäksi hyvinvointialueindeksin mahdolliset muutostarpeet tulee selvittää mahdollisimman pian. Hyvinvointialueita ja sen päättäjiä ei saa ajaa vaihtoehdottomuuteen ja tilanteeseen, jossa hätäisesti teh- dyt sopeutustoimet heikentävät palvelujen laatua ja lisäävät kustannuksia pitkällä aikavälillä.

MIKA KARI

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuuston pj