Hyvinvointialueet tarvitsevat aikaa palveluiden uudistamiseen ja talouden tasapainottamiseen. Kanta-Hämeessä tilanne ei ole huonoin, mutta ei helppokaan. Tuotamme palvelumme jo valmiiksi tehokkaasti.

Orpon ja Purran hallituksen tiukka linja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen sekä hallituksen päättämät sosiaaliturvaleikkaukset, joista kustannuksia valuu hyvinvointialueille, vaikeuttavat palvelujen turvaamista.

Poikkeuksellinen hintojen ja korkojen nousu rasittaa rankasti hyvinvointialueiden rahoitusta. Laista tuleva velvoite tasapainottaa talous on tiukka ja sitä pitää noudattaa. Nopeat välineet ovat vähissä. Lainaa ei saa ottaa, verotusoikeutta ei ole, maksut on säädelty ja työllisyyden ja palkkojen nousun tuomat kasvaneet verotulot eivät kerry hyvinvointialueille kuten kunnissa.

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta voidaan nostaa ja sillä saadaan säästöjä, palveluketjuja parantaa, integraatiota syventää, ylimääräisistä tiloista voidaan hankkiutua eroon, teknologiaa voidaan hyödyntää entistä paremmin… Keinoja on, mutta ne eivät tuota heti. Kestämättömäksi tilanteen tekee se, että tiedossa olevia jälkirahoituksia ei saa budjetoida realistisesti etukäteen. Ei edes varovaisesti. Valtio kattaa rahoituslain mukaan alijäämät jälkikäteen. Tulossa olevia rahoja saa budjetoida vuodelle 2025 vain pienen osan jo nyt tiedossa olevasta alijäämästä. Ei kovin viisasta.

Vuodelle 2026 tulossa olevia rahoja ei saa budjetoida ollenkaan. Nämä kikkailut vaikeuttavat palveluiden turvaamista. Hyvinvointialueille on siis tulossa lisää rahoitusta, mutta vasta ensi vuonna, vaikka rahoituksen tarve olisi ollut jo tänä vuonna. Rytmitys ohjaa alueiden voimavarat väärin kohdennettuihin nopeisiin säästöihin sen sijaan, että ehtisimme tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka tuovat kestävää säästöä. Sosialidemokraatit esittävät hyvinvointialueiden alijäämän kattamisajan pidentämistä. Tämä antaisi alueille lisäaikaa palveluiden kehittämiseen ja kustannussäästöjen tekemiseen pidemmällä aikavälillä.

Lisäksi hyvinvointialueille tulee antaa ennakkomaksuna osa vuodelle 2025 tulevasta jälkikäteisrahoituksesta. Tämä mahdollistaisi lyhytnäköisimpien säästötoimenpiteiden välttämisen. Hallitus suunnittelee vaalikauden aikana 1,4 miljardin euron leikkausta hyvinvointialueiden rahoitukseen, vaikka Suomi ikääntyy maailman kolmanneksi nopeimmin. Juuri nyt olisi hallitukselta fiksua aientaa tulossa olevaa rahoitusta ja pidentää tasapainovelvoitteen aikaa edes väliaikaisesti. Se ei kuluttaisi yhtään lisäeuroa valtion budjetissa, mutta mahdollistaisi paljon fiksummat säästöt.

TARJA FILATOV

Aluehallituksen jäsen ja aluevaltuutettu