Yksityinen terveyspalvelu on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Hyvinvointipolitiikassa kyse on hoitoon pääsystä, terveydenhuollon maksuista ja vanhustenhoivan laadusta. Julkisen ja yksityisen välisestä painotuksesta.

Hyvinvointialueuudistuksen yksi idea oli ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Se, että sosiaalipalvelut paranevat ja että terveyskeskuksesta saa apua nopeammin.

Vielä vuonna 2000 pääsi 80 % suomalaisista terveyskeskukseen viikossa ja lääkärikäyntejä oli 10 miljoonaa. Käyntien määrä puolittui ja päälle iski korona. Siksi lääkäriin pääsyn turvaksi säädettiin 7 päivän hoitotakuu, jonka rahoituksella saa käytännössä 650 lääkäriä ja 550 hoitajaa oheiskuluineen. Lisäksi malli säästää erikoissairaanhoidon kuluista.

Hallitus päätti purkaa hoitotakuun kolmeen kuukauteen ja leikata hyvinvointialueiden rahoitusta 120 miljoonaa. Tämä vie rahat kahdelta miljoonalta terveyskeskuskäynniltä. Samalla leikataan 100 miljoonaa sosiaalipalveluista, mutta kukaan ei tiedä miten.

Arkijärki sanoo, että jos ongelmiin ja sairauksiin puututaan ajoissa, ne eivät pahene. Inhimillinen ja taloudellinen kustannus on pienempi. Jokunen sairaus voi ajan myötä mennä ohi, mutta entäpä ne, jotka pahenevat. Lisäksi riskinä on, että päivystykset ruuhkautuvat entisestään.

OmaHämeessä yksin hoitotakuu tuo 4,2 miljoonan euron leikkauksen. Meidän pitäisi irtisanoa lääkäreitä ja hoitajia saadaksemme summa säästymään. Eihän tässä olisi mitään järkeä. Siksi sosialidemokraatit Hämeessä haluavat säilyttää hoitoon pääsyn kahdessa viikossa.

Hallituksen ajatus omalääkäristä on ehdottoman kannatettava. Mutta ei se tyhjästä synny. Se pitää tiukasti kiinni kädestä hoitotakuuta. Omalääkäri ei auta, jos hoitoon ei pääse.

Eduskunnassa olemme omassa vaihtoehtobudjetissamme lisänneet rahaa niin hoitotakuuseen, vanhustenhuollon hoitajamitoitukseen kuin terveydenhuollon maksujen kohtuullisena pitämiseen. Rahoitusta olemme hakeneet muista säästöistä ja mm. hyväosaisten verotuksen kiristämisestä.

Nyt lääkkeiden hinnat nousevat ALV:n merkittävän korotuksen vuoksi ja omavastuun nostamisen vuoksi. Ei ole perusteltua, että terveyspalveluiden hinnat nousevat samaan aikaan rajusti. Mutta alueille ei jää vaihtoehtoja, koska talous on tasapainotettava tiukalla aikataululla.

Tasapainotoimia on tehtävä, mutta lisäaika mahdollistaisi paremman valmistelun. On viisaampaa panostaa julkiseen terveydenhuollon vahvistamiseen kuin pelata lottoa Kela-korvauksilla. Tutkimus osoitti, että tällä ei hoitojonoja purettu.

Omalääkärissäkään Kela-malli ei oikein toimi, koska yksityislääkäreitä on vähiten siellä,
missä on eniten iäkkäitä hoitoa tarvitsevia ihmisiä.

Tarja Filatov

Aluevaltuutettu (SDP)