Työtä omaishoidon eteen on tehtävä aktiivisesti, SDP:n Kanta-Hämeen aluevaltuutettu Mia Heinonen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt omaishoidon tuen tilannetta Suomessa. Raportissa kuvataan alueiden omaishoidon tuen myöntämisperusteita ja toimintakäytänteitä sekä eroja ja yhtäläisyyksiä THL:n ehdottamiin kansallisiin myöntämisperusteisiin. Osana toimintakäytänteitä kartoitettiin hyvinvointialueiden omaishoitajien jaksamista tukevia lakisääteisiä vapaita. Omaishoito on merkittävä osa palvelujärjestelmää auttaen hyvinvointialueita järjestämään hoitoa taloudellisesti.

– Omaishoitajien tekemä työ korvaa merkittävää määrää kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon palveluja. Siten arvioiden omaishoito säästää hyvinvointialueiden menoja, Heinonen muistuttaa.

Laki omaishoidon tuesta toteutuu eri tavoin hyvinvointialueilla. Alueet päättävät itsenäisesti resursseista ja tuen rakenteista, kuten yksityiskohdat tuen myöntämiselle ja tuen luokkien määrä. Myöntämisperusteiden yhtenäistämistä on tehty kaikilla hyvinvointialueilla ja se on lisännyt omaishoitajien yhdenvertaisuutta hyvinvointialueiden sisällä. Alueilta saatujen vastausten perusteella omaishoitoa korvaavan vaihtoehtoisen hoidon menot olisivat yli miljardin eli 1 253 miljoonaa euroa.

Mia Heinonen muistuttaa hyvinvointialueiden välillä olevan eroja omaishoidon tuen myöntämisperusteissa, palkkioluokkien määrissä, maksettavissa hoitopalkkioissa, myönnettyjen vapaiden määrässä, omaishoitajien käyttämien vapaiden määrässä ja mahdollisuudessa siirtää ja kerryttää vapaita. Nämä yhdessä aiheuttavat merkittävää eriarvoisuutta omaishoitajien tilanteeseen eri puolilla maata. Tähän tarvitaan muutos.

– Tilannetta selkiyttäisi kansallinen ohjeistus omaishoidon tuen myöntämisperusteista ja omaishoitajan vapaapäivistä, Mia Heinonen linjaa.

Ohjeistuksen pohjana voi olla aiemmin julkaistu THL:n ehdotus Omaishoidon tuen kansallisiksi myöntämisperusteiksi.