
Teksti Jarkko Nissinen, kuva Antti Sepponen
Suomalaisen terveydenhuollon laadukkaassa palvelupolussa asiakas saa aina oikea-aikaista hoitoa asiantuntevalta terveydenhuollon ammattihenkilöltä ilman turhaa viivettä ja saaden tarvittavan palvelun mahdollisimman lähellä kotia. Aluevaltuutettu Emmi Lintonen, onko näin myös silmäsairauksissa?
– Harvemmin kukaan nostaa esille suomalaisen terveydenhuollon erityisyyttä, jossa yhdestä ihmisen tärkeimmästä aistista – näöstä – huolehtii lähestulkoon vain yksityinen sektori. On mielestäni aiheellista kysyä, onko tämä asiakkaan kannalta paras vaihtoehto, Emmi Lintonen pohtii.
Lintosen mukaan silmäterveydenhuollolla on ratkaiseva merkitys suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Useat silmäsairaudet liittyvät ikääntymiseen. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee nousemaan yli 25 prosenttiin vuonna 2030 ja ikääntyneiden osuus jatkaa kasvuaan tulevina vuosikymmeninä.
– Näkö on ihmisen tärkeimpiä aisteja, joten on aivan uskomatonta, että vuodesta toiseen silmäterveydenhuolto on laiminlyöty osa terveydenhuollon järjestelmää. Räjähdysmäisesti kasvavat hoitojonot vaarantavat oikea-aikaiseen hoitoon pääsyn ja lisäävät kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Vähimmäisvaatimus on, että silmäterveyden hoitojonot erikoissairaanhoidossa pitää puolittaa nykyisestä, Lintonen kertoo.
Lintosen mukaan tähän voidaan käyttää myös yksityisiä palveluntuottajia, joiden avulla hoitotakuuajat voidaan puolittaa. Tärkeää on myös sanktioida hoitotakuun noudattamatta jättäminen, sillä lakiin kirjattujen enimmäisjonotusaikojen ylittäminen ei saa olla käytäntö.
Yhtenä Lintosen ratkaisuna hoitotakuun varmistamiseksi on henkilöstön kelpoisuusvaatimuksien lievennys, jolla mahdollistetaan nykyistä laajemmin tehtävänsiirrot ja moniammatillinen yhteistyö.
– Ammattihenkilöasetusta pitää muuttaa esimerkiksi niin, että laillistetuilta optikoilta poistetaan ei-lääketieteelliset rajoitukset. Perusteettomia rajoituk- sia ovat ikä, niin sanotun leikatun silmän rajoite, sekä silmäsairaan kanssa toimimisen täyskielto. Pätevyysvaatimusten osalta on tärkeätä myös huomioida koulutuksen ja terveysteknologian kehitys.
Vuosittain suomalaiset hyödyntävät yksityisiä silmäterveyspalveluita yli 1,5 miljoonan käyntikerran edestä, mikä tarkoittaa 2/3 kaikista silmäterveydenhuollon käynneistä. Yksityinen sektori on siis merkittävä reitti julkiseen erikoissairaanhoitoon. Koska väestö ikääntyy ja silmäterveydenhuollon merkitys kasvaa, ei nykytavalla toimien palvelujen laatua ja saatavuutta pystytä entisellä tasolla tarjoamaan. Myös yksityisten palveluiden saatavuus heikkenee ja siksi on asiakaslähtöisesti pohdittava uusia tapoja tuottaa palveluja.
– Kehittämistyön yhteydessä on uskallettava puhua myös silmäterveyden palveluseteleistä ja otettava ne keinovalikoimaan. Palvelusetelit olisivat keino saada tuotettua paremmat ja asiakaslähtöisemmät palvelut. Varsinkin erikoissairaanhoidosta puhuttaessa keskitytään aina vain palveluiden keskittämiseen. Mitä jos ajattelisimme asian käänteisesti, Lintonen pohtii.
Optikoiden ja silmälääkäreiden osaamista yhdistämällä olisi mahdollista viedä palvelut koteihin asti. Nykytekniikka mahdollistaa tutkimuslaitteiden siirron ja monien eri tutkimusten tekemisen myös palvelukeskus- ja kotiolosuhteissa.
– Hoitoon pääsyä on myös mahdollista oikea-aikaistaa tällaisella paremmalla ennaltaehkäisevällä työllä ja työnjaolla. Olen itse ollut mukana työskentelemässä pilottihankkeessa, jossa selvitettiin tarvetta näönhuollon kotikäynneille. Palaute on ollut myönteistä, koska hyvin usein esimerkiksi liikuntarajoitteiden vuoksi palveluiden äärelle matkustaminen koetaan liian vaivalloiseksi. Viemällä optikko- ja silmälääkäripalvelut entistä lähemmäksi asiakkaita esimerkiksi kotikäyntien muodossa, voidaan madaltaa ihmisten kynnystä pitää huolta silmien terveydestä, Lintonen esittää.
Lintosen mukaan huolehtimalla silmäterveydenhuollon toimivuudesta parannetaan ihmisten kokonaisvaltaista elämänlaatua ja arjessa selviytymistä. Kiinnittämällä huomiota silmäterveyden palveluiden yksikkökustannuksiin voidaan löytää potilaslähtöisiä ja hyvin saavutettavia ratkaisuja. Nämä palvelut on mahdollista järjestää laadusta ja turvallisuudesta tinkimättä tehokkaasti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.
Jaa tämä artikkeli