ALUEVAALIT 2022

Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022

Hämeen Sosialidemokraatit asettavat kanta- Hämeessä 73 ehdokasta ja Päijät- Hämeen alueella 86 ehdokasta.

Molemmissa maakunnissa on tehty oma aluevaaliohjelma.

Kanta- Hämeen ehdokkaat:

Päijät- Hämeen ehdokkaat:

Tästä alta löydät molempien maakuntien vaaliohjelmat.

KANTA- HÄMEEN ALUEVAALIOHJELMA:

Kantahämäläisillä on oikeus odottaa parempaa hyvinvointia!

Aluevaaleissa päätetään, missä, miten ja kuka järjestää asukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Sosialidemokraatit haluavat varmistaa, että Kanta-Hämeen asukkaiden yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin palveluihin, oikea-aikainen hoitoon pääsy sekä henkilöstön hyvinvointi toteutuvat.

SDP:n ehdokkaille on tärkeätä olla mukana rakentamassa uutta kantahämäläistä hyvinvointialuetta yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa. Toiminnan inhimillisyys, läheisyys, saavutettavuus, taloudellisuus ja laadukkuus on mahdollista toteuttaa yhteisillä ratkaisuilla ja rohkeasti uutta kokeilemalla.

Oikea-aikaiset palvelut vahvistavat hyvinvointia

SDP haluaa, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut asuinpaikasta riippumatta. Asiakaslähtöinen palveluohjaus tulee olla saatavilla sosiaali-, terveys- ja mielenterveyden palvelujen osalta. Perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon tulee päästä aidosti seitsemässä (7) päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Tärkeää on myös, että suun terveydenhuollossa kiireettömän hoidon hoitotakuu lyhenee puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen.

Suurin osa lapsista ja nuorista kohdataan päivittäin varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö ja sen toimivat rakenteet turvaavat, että lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin voidaan vastata joustavasti, nopeasti ja lähipalveluperiaatetta toteuttaen.

Neuvoloiden merkitys on korostunut erityisesti nyt koronakriisin aikana ja sen jälkihoidossa. Neuvolakäyntejä on oltava riittävästi, jotta perheet saavat riittävää ja oikea-aikaista tukea.

Lakisääteinen lähipalveluperiaate tarkoittaa, että asukas saa tarvitsemansa avun ja tuen fyysisesti lähellä omaa arkiympäristöään, verkostomaisena ja jalkautuvana toimintana tai digitaalisesti.

Tärkeitä kehittämisen kohteita ovat myös ennaltaehkäisevät matalan kynnyksen palvelut, joissa tulee huomioida helppo saavutettavuus, moniammatillisuus ja palveluohjauksen toimivuus.

Sosiaalipalveluiden kehittäminen on varmistettava

Kiinteämmin terveydenhuoltopalveluihin liitettyjen sosiaalipalveluiden nykyaikaistaminen tulee tehdä asukkaiden tarpeiden mukaan elämäntilanteesta riippumatta. Lastensuojelu, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, ikäihmisten kotihoito ja asumispalvelut vahvistuvat.

Hyvinvoiva henkilöstö turvaa palvelujen laadun

Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut edellyttävät osaavaa ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Työhyvinvointi ja jaksaminen on ensisijaisen tärkeää, ja siksi on huolehdittava henkilöstön riittävyydestä ja henkilömitoitusten toteutumisesta. Henkilöstöllä tulee olla myös mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoaan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella koulutetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Tämä on tärkeää kilpailtaessa alan työvoimasta. Opiskelijoiden jääminen alueelle edellyttää hyvää yhteistyötä hyvinvointialueen sekä koulutuksen järjestäjien, esim. Koulutuskuntayhtymä Tavastian, Hyria Oy:n, Forssan ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun välillä.

Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat pelastustoimen palvelut Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen alueella tulee kehittää riskikartoituksen perusteella toimivaa, turvallista ja kustannustehokasta pelastustointa. Laaja-alaista yhteistyötä sopimuspalokuntien kanssa  jatketaan.

Pelastustoimen tuottama ohjaus, valistus ja neuvontatyö ovat avainasemassa onnettomuuksien ehkäisemisessä ja varautumisessa. Tehtävien laadukkaan toteuttamisen tarvitsema osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä tekniset resurssit on turvattava.

Maailman inhimillisin sairaala

Uusi, moderni Assi – sairaala vahvistaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja yliopistosairaaloiden yhteistyötä. Assi-sairaalan päivystyksen ja ensihoidon valmiutta uudistetaan siten, että myös seudulliset päivystykset toimivat osana kokonaisuutta.

Kanta-Hämeen tuleva hyvinvointialue muodostaa tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon yhteistoiminta-alueen Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa. Uuden kokonaisuuden rakentaminen ja toiminnallisuus tukevat myös osaavan työvoiman saatavuutta maakunnassa ja siten laadukkaan hoidon, hoivan ja palvelujen päivittäistä toteutusta.

:

PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEVAALIOHJELMA:                                                                                                                                                                              

KÄRKITEEMAT:

1. Jokaisella on oikeus saada hoitoa – ripeästi. Seitsemän päivän hoitotakuun on toteuduttava Päijät-
Hämeessä. Hoitoa on saatava nopeasti myös mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdatessa. Apu tulee olla
jokaisen saatavilla – lompakon paksuudesta, postinumerosta ja elämäntilanteesta riippumatta.

2. Työntekijöiden jaksamisesta huolehdittava. Hyvinvointialueen palvelut nojaavat hyvinvoivan henkilöstön varaan. Viimeistään koronapandemia on osoittanut sote-alan ammattilaisten arvon koko yhteiskunnalle. Hyvät työolot, toimiva johtaminen ja osallisuus työyhteisössä ovat jokaisen työntekijän oikeuksia – myös sotessa.
Henkilöstö tulee ottaa nykyistä paremmin mukaan tällä hetkellä myllääviin muutoksiin.

3. Ikäihmiset ansaitsevat ihmisarvoista hoivaa. Koronavuodet ovat tehneet aiempaakin näkyvämmäksi ikäihmisten palveluissa rehottavan uudistustarpeen. Päijät-Hämeessä tulee tehdä kaikki mahdollinen hoitajamitoituksen toteuttamiseen vanhuspalveluissa, kotihoidon laadun varmistamiseksi ja omaishoitajien aseman vahvistamiseksi.

KORONAKURIMUKSESTA ENTISTÄ VAHVEMPAAN HYVINVOINTIVALTIOON

Suomalainen hyvinvointivaltio on menestystarina
. Vahvan yhteiskunnan ja sote-sektorin ansiosta Suomi selviää myös käsillä olevasta koronakurimuksesta. Silmiä ei saa kuitenkaan ummistaa silmiämme koronavuosien jälkeensä jättämältä hyvinvointi-, hoiva- ja jaksamisvajeelta. On aika kääriä hihat ja rakentaa entistä vahvempaa hyvinvointivaltiota alueiden turvin!

Lasten ja nuorten koronaelpyminen ratkaisee tulevaisuuden. Koronakriisi ja sosiaalinen etääntyminen on koskettanut jokaista. Erityisiä haasteita ne ovat aiheuttaneet herkimmässä kasvuvaiheessa oleville lapsille ja nuorille. Päijät-Hämeessä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Hyvinvointialueen tulee panostaa matalan kynnyksen oppilas- ja opiskelijaterveydenhuoltoon, nuorten mielenterveyspalveluihin sekä perheneuvolan
palveluiden kehittämiseen.

Hyvinvointi turvataan alueen ja kuntien yhteistyöllä. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen on hyvinvointialueen ja Päijät-Hämeen kuntien yhteinen tehtävä. Vastaisuudessa sote-palveluiden ja kuntien vastuulla olevien palveluiden yhteistyön on toimittava nykyistä paremmin. Kuntien on yhä jatkossakin edistettävä muun muassa asukkaiden liikunnallista elämäntapaa, sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä ja matalan kynnyksen terveysneuvontaa yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

TOIMIVAT PALVELUT SYNTYVÄT PAREMMALLA JOHTAMISELLA

Sote-alan osaajissa on valtava potentiaali. Työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen, uusien ideoiden
syntyminen ja toimiva työyhteisö vaativat hyvää johtamista. Aina lähiesimiehistä ylimpään johtoon saakka. Hyvä johtaminen on myös henkilöstön kuulemista. Valittavien luottamushenkilöiden vastuu on taata henkilöstön ja sen edustajien mukana olo hyvinvointialueen asioiden valmistelussa.

Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus osaamisensa kehittämiseen. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on
tärkeä rooli kouluttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Hyvinvointialueen on oltava haluttava työnantaja, jonka palvelukseen hakeudutaan opinnoista valmistumisen jälkeen. Opiskelijoiden jääminen alueelle edellyttää hyvää yhteistyötä hyvinvointialueen sekä koulutuksen tarjoajien, kuten koulutuskeskus Salpauksen ja LAB-
ammattikorkeakoulun, välillä. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat tulee nähdä tärkeänä pääomana. Vain henkilöstön elinikäisen oppimisen mahdollistaminen takaa laadukkaat palvelut myös huomenna.

Digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnettävä ja uhat torjuttava. Hyvinvointialueen palveluiden tulee olla jokaisen saatavissa: puhelimitse, kirjeitse tai kasvotusten digimaailman lisäksi. Yhä useampi sote-palveluiden käyttäjä on aiempaa näppärämpi digi-käyttäjä. Erityisesti nuorten ja työikäisten palveluissa on vapautettava kaikki digitalisaation mahdollisuudet ja otettava ennakkoluulottomasti käyttöön uusia palveluinnovaatioita.

Ketään ei saa jättää kehityksen kelkasta. Etäpalveluihin keskittymisellä on myös uhkansa ja haittavaikutuksensa. Digitalisaatio, etävastaanotot ja muut etäpalvelut ovat työkaluja, joita pitää osata käyttää oikein. Kaikki eivät kykene tai osaa käyttää digipalveluita. On huolehdittava, ettei ketään jätetä syrjään palveluista digitaitojen puutteen vuoksi. Tarvittaessa jokaisella on oltava mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun.

PIDETÄÄN HUOLTA JOKAISESTA – RIITTÄVILLÄ RESURSSEILLA

Hyvät ja laadukkaat palvelut edellyttävät riittäviä resursseja. Alituinen alibudjetointi, toistuvat leikkaukset palveluiden laadusta ja jatkuva tukipalveluiden kuristaminen on lopetettava. Palvelut on tuotettava tehokkaasti ja uudistavalla työotteella, mutta se ei saa tarkoittaa kurjistamisen kierrettä. Terveyspalveluiden osalta erityisesti suun terveydenhuollon resurssointia on parannettava nopean hoitoon pääsyn ja ennalta ehkäisevän työn kehittämiseksi.

Sosiaalipalveluissa tulee toteuttaa kunnianpalautus. Sosiaalityön kehittäminen ja resurssointi on turvattava hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn on panostettava. Liian
pitkään Päijät-Häme on suorittanut vain lakisääteisen minimin tai valtakunnallisen pohjatason, olipa kyse harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta tai vammaispalveluista. Tähän ei ole enää varaa.

Sosiaalialan ammattilaiset pöytien takaa ihmisten keskuuteen. Päijät-Häme kärvistelee useiden sosiaalisten ongelmien leikkauspisteessä. Ylisukupolvinen työttömyys ja periytyvä syrjäytyminen tulee katkaista. Hyvinvointialueen on otettava käyttöön sosiaalinen luototus ja lisättävä velkaneuvojien määrää. Monialaista sosiaalityön yhteistyötä muun muassa kuntien, oppilaitosten ja Poliisin välillä tulee resursoida nykyistä paremmin.

Pelastustoimi ansaitsee riittävät resurssit. Samalla myös sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava. Olemassa oleva paikallinen osaaminen ja hyvät toimintamallit tulee pyrkiä yhdistämään alueellisesti. Ensihoitoa tulee kehittää valtakunnallisten hyväksi havaittujen linjausten mukaisesti. Apua on saatava nopeasti kaikkialla hyvinvointialueella, kun hätä on suurin.


EI PUKKIA KAALIMAAN VARTIJAKSI

Yhteisyrityskokeilua tulee arvioida. Terveysjätti Mehiläisen lupaukset ja myyntipuheet yhteisyrityksestä ovat olleet suuria. Yksityisten osakeyhtiöiden tehtävänä on kuitenkin tuottaa omistajilleen voittoa, ei hyvinvointia päijäthämäläisille asukkaille. Voitontavoittelu luo kiusausta maksimoida voitto päijäthämäläisten hoidon
 kustannuksella. Tätä perustavanlaatuista ristiriitaa ja sen näkymistä yhteisyrityksen toiminnassa on syytä arvioida riippumattomasti sekä perinpohjaisesti ennen yrityksen jatkosta päättämistä.

Palvelukokemukset eivät voi riippua päivästä tai pärstästä. Asiakkaiden palvelukokemukset Harjun Terveydestä ovat vaihtelevia. Epäkohtiin on kiinnitettävä huomiota ajoissa ja ne on korjattava. Hyvinvointialueen on istuttava kuskin paikalla. Palveluntuottaja voi hoitaa hyvin vastaanotolle saapuvan asiakkaan, maksua vastaan. Pitkäjänteinen kansanterveyden edistäminen voi kuitenkin aina kuulua vain vaaleilla valituille luottamushenkilöille ja virkajohdolle. Sote-politiikkaa ei voi ulkoistaa julkisen vallan ulkopuolelle!